Miten Twerk syntyy lantion kallistuksista ja polvien impulsseista

Twerkissä näkyvä jälkivärähtely ei ole sama asia kuin liikkeen tuottava impulssi. Lihakset muuttavat lantion asentoa, ja pehmytkudos reagoi siihen. Siksi sama hallittu liike voi näyttää kahdella ihmisellä erilaiselta. Tekniikkaa ei voi päätellä heilumisen määrästä.

Lantion kallistus eteen muuttaa sen asentoa niin, että pakarat työntyvät enemmän taakse. Vastakkaiseen suuntaan liikkuessa häpyluu liikkuu lähemmäs vatsaa ja pakarat vetäytyvät hieman vartalon alle. Alaselkä liikkuu samalla, mutta sitä ei pidä pakottaa notkolle. Pieni ja mukava liike riittää erottamaan suunnat toisistaan.

Hieman leveämmässä asennossa pehmeästi koukistetut polvet antavat lantiolle liikkumatilaa. Jalkaterät saavat osoittaa hieman ulospäin, ja polvet seuraavat niiden suuntaa. Kun nojaat hieman eteenpäin lonkkanivelistä, ylävartalo pysyy kannateltuna eikä lysähdä kasaan. Paino pysyy jalkapohjan tukevalla alueella eikä siirry huomaamatta sen reunalle.

Tässä tangottomassa lantion liikkeessä painopiste on eri kuin harjoittelumuodoissa, joita käsitellään Pole Dancen ja Heels Dancen vertailussa. Et tarvitse sen aloittamiseen tankoa etkä korkokenkiä.

Nopeasti koukistuvat ja ojentuvat polvet voivat välittää rytmisen impulssin jalkojen kautta lantioon. Se selittää, miksi Twerk näyttää joskus sarjalta pieniä kyykkyjä. Pelkkä polvien liike ei kuitenkaan takaa hallittua lantion kallistusta: voit joustaa voimakkaasti, vaikka lantio ja ylävartalo liikkuvat mukana jäykkänä kokonaisuutena.

Polvet tukevat liikettä tai tuottavat siihen selkeän voiman versiosta riippuen. Niitä ei tarvitse ojentaa täysin. Hieman suuremman ja pienemmän koukistuksen vuorottelu voi riittää. Lantion siirtäminen sivulle taas suuntautuu eri tavalla kuin sen kallistaminen eteen ja taakse. Jos sekoitat nämä kaksi liikettä, liikettä kyllä näkyy, mutta sen toistaminen on vaikeampaa.

Musiikin tempo ja liikkeen tempo eivät myöskään ole sama asia. Voit tehdä impulssin joka toisella iskulla ja tanssia silti musiikin tahtiin. Vasta kun suunta säilyy tässä rauhallisemmassa pulssissa, lisäimpulssit alkavat tuntua luontevilta. Vauhtia lisättäessä liike pienenee usein sen sijaan, että se voimistuu.

Matala asento kuormittaa jalkoja enemmän, eikä se ole automaattisesti teknisesti parempi. Tuetut asennot voivat helpottaa tasapainoa, mutta vaativat silti omaa hallintaa. Ylösalaiset asennot ja pitkät lattiasarjat eivät ole edellytys Twerkin oppimiselle.

Twerk yhdistetään erityisesti afroamerikkalaisiin tanssikäytäntöihin ja New Orleansin bounce-skeneen. Samankaltaisia lantion liikkeitä esiintyy muissakin perinteissä, mutta samankaltainen kehon liike ei todista samaa alkuperää eikä samaa musiikillista merkitystä. Siksi yleistävä alkuperätarina kaikille afrikkalaisille ja karibialaisille klubitansseille on liian yksinkertaistava.

Dancehall on jamaikalainen musiikki- ja tanssikulttuuri. Dancehall-askeleiden nimet ja niiden luojat ovat olennainen osa kulttuurin ymmärtämistä. Dancehall Queen Style voi sisältää lantion liikkeitä ja lattiatyöskentelyä, mutta se ei ole toinen nimi Twerkille. Amapiano on lähtöisin Etelä-Afrikasta. Amapiano-tanssissa liikettä määrittävät musiikilliset aksentit, painonsiirrot ja jalkatyö, eivät pakolliset lantion liikkeet.

Azonto liittyy Ghanaan, ja siinä käytetään muun muassa rytmistä kehon liikettä ja arjen toimintoja kuvaavia eleitä. Shaku Shaku on nigerialainen katutanssi, jossa jalkojen, polvien ja käsien ominainen yhteispeli on keskeistä. Azonton oppiminen ei siis tarkoita vain Twerk-variaation harjoittelua.

Twerk-kurssilla lantion kallistukset, impulssit ja kuormitusta kestävät asennot tulisi opettaa ymmärrettävästi. Toisen tanssityylin opetuksessa tarvitaan sen omaa musiikkia, liikekieltä ja kulttuurista taustaa. Avoin tyylien yhdistely voi toimia hyvin, kun eri osat pidetään nimettyinä. Oppimistavoitteiden ja opetustavan yhteensopivuutta käsittelee myös opas aikuisten tanssikurssin valintaan.