Tanssiaisperinne yhdistää musiikin ja yhteiskunnalliset roolit
Wienin tanssiaisperinteen historia ulottuu Wienin kongressiin vuosina 1814/15: isännät viihdyttivät saapuneita edustajia tanssiaisilla. Juhliminen ja sosiaalinen kanssakäyminen kuuluivat näin yhteen. Joseph Lanner ja Straussin perhe sävelsivät tanssittavaa valssimusiikkia ja johtivat itse orkestereitaan. Tanssi ei ollut täällä yhteiskunnallisesta elämästä erillinen näyttämötapahtuma.
Ammattikuntien tanssiaiset tuovat esiin toisen merkityksen. Perinteisessä tanssiaiskulttuurissa Kaffeesiederball ja Zuckerbäckerball yhdistetään Hofburgiin. Jo nimet kertovat, mitkä ammattiryhmät esiintyvät isäntinä. Tällainen juhla tarjoaa siis muutakin kuin musiikkia: se antaa ammatilliselle yhteisölle julkisesti tunnistettavan kehyksen.
Wienin tanssiaiskautta käsittelevään dokumentoituun kuvaan kuuluvat yli 300 tanssiaisiltaa ja rituaalit, kuten avajaisfanfaari, debytanttien saapuminen, huudahdus ”Alles Walzer!” ja keskiyön neliötanssi. Tämä kuvaus ei ole vahvistettu tapahtumamäärä käynnissä olevalle kaudelle. Kulttuurisesti ratkaisevaa on yhteinen muoto: toistuvat tapahtumakulut tekevät yksittäisistä juhlista tunnistettavan perinteen.
Wienervalssi lisättiin marraskuussa 2017 Itävallan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, jota ylläpitää UNESCO. Tällä tarkoitetaan soittamisen, tanssimisen ja laulamisen käytäntöä, ei vain tunnettua melodiaa tai juhlapukua.





